Kuka on Jeesuksen opetuslapsi

[Veli Matti]

On olemassa erilaisia mielipiteitä siitä, kuka on todellinen Jeesuksen seuraaja. Joku uskoo olevansa kristitty siksi, että hänet on lapsena kastettu. "Levolle lasken Luojani" iltarukouksen pitäminen ja jouluna kirkossa käyminen on joidenkin mielestä riittävä syy kutsua itseään uskovaiseksi. Tanssi ja muut maalliset huvitukset sopivat monien mielestä myös kristitylle. 

Mutta onko taivas ja iankaikkinen elämä saavutettavissa näin helpolla? Sanoohan Raamattu: "Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät". 

Jeesus kolkuttaa sydämemme ovella ja toivoo hartaasti, että me avaisimme. Hän on hienotunteinen ja kärsivällinen. Hän ei koskaan pakoita meitä seuraajikseen. Lempeästi hän kutsuu meitä elämäntielle. "Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi". 

Voimmeko olla tunteettomia tämän nöyrän Golgatan miehen, via dolorosan kulkijan meitä kutsuessa? Hän on kulkenut tuskien tien perille asti. "Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut". 

Vain nöyrälle ja kuuliaiselle avautuu tie taivaaseen. 
Apostoli Pietari kirjoittaa: "Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen". Tosi kristitty ei ole itsekäs ja ylpeä, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon". 

Joka on syntitaakkansa saanut jättää Jeesuksen ristin juurelle, ei halua kulkea enää oman tahdon tietä. Syntiensä anteeksiantajan tavoin hän haluaa olla "kuuliainen kuolemaan asti". 

Mille Jeesus sitten oli kuuliainen? Eikö Isänsä tahdolle. Niin myös tosi kristitty haluaa kuulla Isän ääntä: "Tässä on tie, sitä käykää". 

Missä tämä Jumalan tahto kaikkein selvimmin tulee esille? 
Taivaallisen Isämme tahto löytyy hänen Sanastaan ja selvimmin se on tiivistettynä kymmenissä käskyissä, jota myös rakkauden laiksi kutsutaan. 

Jotkut kyllä väittävät, ettei laki ole enää voimassa, vaan se on naulittu ristille. 

Kumosiko Jeesus todella lain? Annetaan hänen itsensä vastata: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia ja profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille; kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut". 

Laki eli kymmenet käskyt ovat siis yhä voimassa. Ellei olisi lakia ei olisi syntiäkään: "Sillä lain kautta tulee synnin tunto". 

Suurin käsky laissa on "rakastaa Herraa kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja kaikesta mielestään ja kaikesta voimastaan". 

Kuinka tämä ilmenee käytännössä? 

Kun rakastamme Jumalaa noudatamme hänen käskyjänsä. "Sillä rakkaus Jumalaan on siinä, että pidämme hänen käskynsä ja hänen käskynsä eivät ole raskaat". 

On hyvin vaarallista ja kohtalokasta väheksyä yhtäkään käskyä Jumalan laissa. "Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin". 

Jumala on laatinut lakinsa lastensa parhaaksi. Kaikki tämä kurjuus ja kärsimys mitä maailmassamme näemme, on seurausta ihmisen tottelemattomuudesta. Hän ei halunnut olla kuuliainen Jumalan tahdolle. Sukupolvi toisensa jälkeen on saanut maksaa kalliin hinnan ensimmäisen tottelemattomuuden seurauksista. 

On tullut aika palata kuuliaisuuden tielle. Omassa voimassamme emme kyllä pysty käskyjä pitämään. Muistakaamme kuitenkin, että nöyrä mies Nasaretista kolkuttaa yhä sydämemme ovella, tahtoen päästä sisälle. Hän haluaa antaa meille voimaa kuuliaiseen elämään. Etkö tahtoisi avata? Se kannattaa. Sillä täydellisessä kuuliaisuudessa on täydellinen lepo ja hyvä omatunto on paras päänalunen.