Lakeuden laineet

Totuus voittaa

14. Lopullinen ratkaisu pahan ongelmaan

Matti Miettinen, sisätautiopin dosentti

 

 

Sen johdosta, että jumalattomien rangaistuksesta ja lopullisesta kohtalosta on olemassa monenlaisia käsityksiä – lähinnä sellaisia, että he joutuisivat kärsimään helvetin tulessa loputtomasti – on syytä pysähtyä tarkastelemaan tätä ongelmaa raamatun valossa lähemmin.

 

Helvetti – missä ja milloin

 

Jumalattomien rangaistuksesta käytetään yleisesti nimitystä helvetti. Mikä tämä paikka Raamatun mukaan todellisuudessa on?

 

Totesimme edellä, että tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa jumalattomat. Tästä sanotaan edelleen, että ”joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15). ”Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi (Ilm.20:14).

 

Tämän mukaan tästä maapallosta tulee helvetin tulimeri, kun tuli lankeaa taivaasta kuluttaakseen jumalattomat. Siinä kadotukseen joutuvat saavat rangaistuksensa tekojensa mukaan (Ilm.20:13).

 

Ongelmallinen teksti tässä yhteydessä on Ilm.20:10 loppuosa. Suomalaisen käännöksen mukaan se kuuluu: ”heitä vaivataan yöt ja päivät aina ja iankaikkisesti”. Tämä käännös nimittäin antaa vaikutelman loputtomasta piinasta. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Alkutekstissä ei ole sanaa ”aina” vaan sana ”iankaikkinen” kaksi kertaa perätysten (eis tous aioonas toon aioonoon). Jumalattomien rangaistuksen aika eli aiooni päättyy. Rangaistuksen aika päättyy, kun pelastettujen loppumaton onnen aika eli aiooni alkaa. Jumalattomien rangaistuksen aika on iankaikkisuuksien eli aioonien risteyskohdassa, ”iankaikkisuuksien iankaikkisuuksissa”, kuten teksti on eräissä käännöksissä käännetty. Englantilaisessa käännöksessä tämä sanotaan: iankaikkisesta iankaikkiseen.

 

Onko helvetin tulijärvi loppumaton

Kun Raamattu puhuu jumalattomien rangaistuksen kestosta helvetin tulijärvessä, niin käytetään sanoja aioon, aioonios, jotka kreikankielen sanakirjan mukaan tarkoittavat seuraavaa: loppumaton aika, aikakausi, ajanjakso, ikä, lyhyt aika, maailman aika. Suomenkielisessä Raamatussa sanat aioon, aioonios on käännetty sanalla iankaikkinen. Sana iankaikkinen ei sinänsä ratkaise kuinka pitkästä ajasta on kysymys. Se voi tarkoittaa loppumatonta aikaa mutta myös hyvin lyhyttä aikaa. Raamatun on itsensä selitettävä, miten pitkästä ajasta on kysymys kun puhutaan jumalattomien rangaistuksen pituudesta helvetin tulessa.

 

Raamatun selvä periaate on, että helvetin tulijärvessä kukin saa tekojensa mukaan (Ilm.20:13,14).

 

Esimerkkejä iankaikkisesta

 

Raamatussa on useita esimerkkejä, että sana iankaikkinen tarkoittaa eripituisia aikoja. Me tiedämme, että Joona oli meripedon vatsassa kolme vuorokautta. Raamattu kertoo tästä seuraavasti: ” Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani” (Joona 2:7). Iankaikkisuus kesti Joonaan tapauksessa kolme vuorokautta. 3Moos.25:46 luemme: ”Ja jättäkää ne jälkeenne perinnöksi lapsillenne, pysyväksi perintöomaisuudeksi; niitä saatte pitää ainaisesti orjinanne. Mutta veljistänne, israelilaisista, älä ketään kovuudella hallitse”. Ihmistä voi pitää orjana enintään hänen koko elämänsä ajan. Ainaisesti tarkoittaa siis tässä elämän pituista aikaa. Jes.32:14 kerrotaan, että Ofel oli hylätty, jäänyt luoliksi ja laumojen laitumeksi iankaikkisesti. Mutta seuraavassa jakeessa jatketaan: ”Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi”. Juuda mainitsee kirjeessään Sodoman ja Gomorran tuhosta seuraavaa: ”- - samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta” (Juud.7). tämän mukaan Sodoman ja Gomorran hävitti iankaikkinen tuli, mutta se kesti vain lyhyen ajan. Se tuli hävitti kaupungit jäljettömiin. Iankaikkisuus päättyi hengen vuodatukseen. Nämä esimerkit osoittavat, että iankaikkinen voi tarkoittaa myös päättyvää aikaa. Uudessa testamentissa esiintyvät myös sanat ”aei” ja ”pantote”, jotka merkitsevät ”aina”, mutta niitä ei kertaakaan käytetä, kun puhutaan jumalattomien vaivan kestosta.   

 

Tuli kuluttaa heidät

 

Raamattu kertoo selvästi, miten käy jumalattomille, jotka joutuvat helvetin iankaikkiseen, sammumattomaan tuleen. ”mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät” (Ilm.20:19). Mitä jää jäljelle niistä, jotka sammumaton tuli kuluttaa. Vain tuhkaa. Malakia esittää kirjassaan tämän saman asian hyvin selvästi ja yksinkertaisesti: ”Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. Mutta - - te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat ja tallaatte jumalattomat; sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot” (Mal.4:1-3). Jumalattomia verrataan puuhun, jossa on juuret ja oksat. Kanto juurineen, kaiken pahan alku, Saatana, saa muita kovemman rangaistuksen. Ohuet oksat palavat muutamassa silmänräpäyksessä ja paksut oksat palavat kauimmin. Kukin saa tekojensa mukaan. Lopputulos on kuitenkin selvä: ”he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle”.

 

Toinen kuolema helvetissä

 

Jumalattomien lopullinen rangaistus, kun he ensin ovat kärsineet helvetin tulessa tekojensa mukaan, on toinen kuolema (Ilm.20:14). Room.6:23 luemme: ”Sillä synnin palkka on kuolema, muuta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä”. Raamattu ei sano, että synnin palkka on iankaikkinen elämä helvetin tulijärvessä vaan kuolema.

 

Jumalattomien rangaistuksesta sanotaan edelleen: ”Mutta luopuneet hukkuvat kaikki ja jumalattomien tulevaisuus leikataan pois” (Ps.37:38). Edelleen luemme jumalattomista, että he ovat lopulta ”niin kuin ei heitä olisi ollutkaan” (Obadja 1:15,16).

 

On hyvin epäjohdonmukaista ajatella, että rakastava Jumala rankaisisi tämän lyhyen elämän pahoista teoista helvetin tulella vuosituhansista toiseen loputtomasti. Raamatun mukaan jumalattomat saavat rangaistuksensa helvetin tulijärvessä kukin tekojensa mukaan. Lopputulos on ”toinen kuolema”, ”tuli kuluttaa heidät”, ”he tulevat tomuksi”. ”heidän tulevaisuutensa leikataan pois”, ”he ovat niin kuin heitä ei olisi ollutkaan”. Jumalattomien lopullinen rangaistus on täydellinen hävitys, tyhjäksi tekeminen. Jumalattomien toinen kuolema on kuitenkin seuraukseltaan yhtä loppumaton, iankaikkinen rangaistus kuin pelastettujen palkintona on loppumaton iankaikkinen elämä. Ylösnousemusta, paluuta elämään ei jumalattomilla enää ole. He ovat ikuisiksi ajoiksi lakanneet olemasta.

 

Jeesuksen kuollessa ristillä oli pahan kohtalo sinetöity lopullisesti. Kauheinta tuskaa Jeesukselle aiheutti ristillä tunne, että synnit, joita hän meidän puolestamme kantoi, erottavat hänet lopullisesti rakastavasta hyvästä jumalasta. Jeesus kärsi tätä helvetin tuskaa, jotta kenenkään meistä ei tarvitsisi koskaan kokea sitä, vaan että me saisimme iankaikkisen elämän uskon kautta häneen. Jumalattomien rangaistuksessa kauheinta ei ole palaminen tulessa, vaan tietoisuus loppumattoman onnen menetyksestä ja ikuinen ero rakastavasta Jumalasta.

 

Miksi meidän ei nyt, kun vielä on armon aika, ottaisi vastaan pelastusta, josta Jeesus on maksanut äärettömän kalliin hinnan, jotta me saisimme iankaikkisen elämän. elämän, joka Jeesuksella on, ja jotta kenenkään meistä ei tarvitsisi kokea iankaikkisen kadotuksen tuskaa, jonka Jeesus on kärsinyt meidän puolestamme. – Jatkuu.

 

Katselukerrat: 28

Kommentti

Sinun tulee olla Lakeuden laineet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Lakeuden laineet

Tietoja

© 2017   Created by Veli Matti.   Toiminnon tarjoaa

Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot